Levollisin ja tunnerikkain paikka oli isäni vanha kotitalo. Seinät huokuivat mennyttä aikaa ja kesäinen valo leikki puolipaneliseinien haljenneissa maalipinnoissa. Ilta-aurinko rikasti kellanruskean tapetin sävyjä. Vallitsevana värinä oli vanha vihreä tai kansanhuollon vihreä niinkuin myös olen tätä sävyä kuullut kutsuttavan. Tämä vihreä väri on kulkenut mieleni muistoissa ja tunnelmissa läpi koko elämäni. Tämä blogi on kertomus siitä mihin kaikkeen tuo väri ja sen tuomat muistot minua kuljettavat.